Akvaario ja sähkökatkos
– eli mitä pitäisi ottaa huomioon akvaarion kanssa sähkökatkosten aikana – ja niiden jälkeen?
Sähkökatkokset ovat ikäviä ja ne aiheuttavat ihmisille päänvaivaa, mutta akvaarion asukkaille ne voivat olla hengenvaarallisia, jos katkos kestää liian pitkään. Sähkökatkoksen aikana suurin huolenaihe on hapen riittävyys akvaariossa niin kaloille, kasveille kuin akvaarion hyödyllisille bakteereillekin. Hapen loppuminen akvaariosta tai sen jostain osasta aiheuttaa elävien organismien kuolemista, joka voi taas osaltaan myrkyttää muuta elämää akvaariossa.
Tässä artikkelissa keskitymme kalojen, kasvien ja hyödyllisten bakteerien hapen riittävyyteen ja siihen mitä voit tehdä ennaltaehkäistäksesi ongelmia ja mitä on tehtävissä sähkökatkosten aikana ja niiden jälkeen eripituisten sähkökatkosten aikana.
Toimenpiteet silloin, kun sähkökatkos on tiedossa jo etukäteen
Mikäli altaassa on Co2-levitin, se otetaan pois käytöstä hyvissä ajoin ennen sähkökatkosta. Näin veden happipitoisuus saadaan korkeammalle.
Veteen on hyvä laittaa lisähapetusta ja tehdä altaaseen osittainen vedenvaihto.
Jos sähkökatkos on pidempi, ulkosuodatin tyhjennetään vedestä.
Toimenpiteet silloin, kun sähkökatkos tulee yllättäen
Ulkosuodatin tyhjennetään vedestä ja CO2-levitin poistetaan altaasta.
Toimenpiteet sähkökatkosten jälkeen
Jos ulkosuodatinta ei ole tyhjennetty, se pestään. Pesun jälkeen ulkosuodatin kytketään taas päälle.
Altaaseen tehdään osittainen vedenvaihto.
Co2 laitteisto kytketään takaisin päälle – kuitenkin aikaisintaan noin tunti sähköjen palaamisen jälkeen.
Vesiarvoja tarkkaillaan vesitesteillä.
Veden pintakierron väliaikainen parantaminen on tarpeen, jotta happitaso saadaan takaisin normaaliksi.
Alle 30 min sähkökatkokset.
Lyhyistä sähkökatkoksista ei tarvitse olla kalojen puolesta niinkään huolissaan, mutta ulkosuodattimen bakteerikannalle lyhytkin sähkökatkos saattaa olla haitallinen. Jos akvaariossa ei ole valtavaa ylikansoitusta altaassa pitäisi riittää hyvinkin happea kaloille sähkökatkoksen ajaksi.
Sisäsuodattimen ja akvaarion sisällä olevalla bakteerikannalla ei pitäisi olla hätää, sillä ne ovat varsinaisen akvaarion sisäpuolella, josta syystä ne saavat vedestä edelleen happea.
Ulkosuodattimen sisällä oleva bakteerikanta sen sijaan on vaarassa kuolla hapenpuutteeseen jo kohtalaisen lyhyessäkin sähkökatkoksessa. Ulkosuodattimen sisällä on kaiken kaikkiaan hyvin vähän vettä, mutta paljon hyödyllisiä hajottajabakteereita. Bakteereille on normaalisti hyvin paljon happea käytettävissä, kun suodattimen läpi virtaa jatkuvasti hapekasta vettä – sähkökatkos pysäyttää tämän virtauksen.
Suosittelemme tyhjentämään ulkosuodattimen vedestä ja kasaamaan sen uudelleen siten, että suodattimen sisällä on pääasiassa ilmaa ja suodatinmateriaalit ovat kosteita. Jos ulkosuodatinta ei ole keretty tyhjentämään sähkökatkoksen aikana ja sähkökatkos on jatkunut noin 30 minuuttia olisi suodatin hyvä huuhdella, jotta mahdollisesti osittain kuollut bakteerikanta ei pääse pilaamaan vettä.
Kaiken kaikkiaan alle 30 minuutin sähkökatkokset ovat pääasiallisesti melko vaarattomia akvaarioille, kunhan akvaariossa ei ole todella suurta kalakuormaa.
Alle 60 min sähkökatkokset
Alle tunnin mittaisissa sähkökatkoksissa on hyvä laittaa akvaarioon lisähapetus varmuuden varalle, sillä kalojen lisäksi akvaarion bakteerikanta saattaa alkaa kärsimään hapen puutteesta. Lisähapetusta akvaarioon saadaan paristokäyttöisellä ilmapumpulla, happitableteilla tai paristokäyttöisellä vedenkiertopumpulla.
Kaloja ja niiden käytöstä tarkkaillaan sähkökatkon aikana.
Akvaarioon voi myös tehdä osittaisen vedenvaihdon sähkökatkon aikana, jos asuntoon tulee sähkökatkosta huolimatta normaalisti vettä (usein sähkökatkokset eivät vaikuta vedenjakeluun kunnallisessa verkossa).
Ulkosuodatin tyhjennetään vedestä ja se kasataan odottamaan kosteana sähköjen palautumista. Jos suodatinta ei ole keretty tyhjentämään sähkökatkoksen aikana olisi se hyvä pestä ennen kuin se taas kytketään päälle.
Sähkökatkoksen jälkeen akvaariossa olisi hyvä vaihtaa vettä ja sen vesiarvoja tarkkailla seuraavan viikon ajan siltä varalta, että osa hyödyllisestä bakteerikannasta on päässyt kuolemaan.
Jos bakteerikannan epäillään päässeen kärsimään sähkökatkoksesta voi akvaarioon lisätä akvaarionkäynnistykseen tarkoitettuja hajottajabakteereita (esim Denitrol ja Safestart).
Yli 60min sähkökatkokset
Akvaarioon kannattaa tehdä osittainen vedenvaihto, jos sähkökatkos on tiedossa ennen katkosta. Vedenvaihto on hyvä tehdä myös sähkökatkoksen jälkeen.
Ulkosuodatin tyhjennetään vedestä ja se säilytetään kosteana, kunnes sähkökatkos loppuu.
Akvaarioon joko lisätään happitabletteja tai käynnistetään paristokäyttöinen ilmapumppu.
Kalojen käytöstä tarkkaillaan katkoksen aikana. Mikäli kalat näyttävät merkkejä happipulasta akvaarioon vaihdetaan vettä, jos se on mahdollista.
Sähkökatkoksen jälkeen akvaariossa olisi hyvä vaihtaa vettä ja sen vesiarvoja tarkkailla seuraavan viikon ajan siltä varalta, että osa hyödyllisestä bakteerikannasta on päässyt kuolemaan.
Etenkin karkeampien pohjamateriaalien kanssa akvaarion pohjamateriaali on suositeltavaa imuroida puhtaaksi pohjalapolla vedenvaihdon yhteydessä, jos pohjasta on saattanut happi päästä loppumaan sähkökatkon aikana.
Jos bakteerikannan epäillään päässeen kärsimään sähkökatkoksesta voi akvaarioon lisätä akvaarion käynnistykseen tarkoitettuja hajottajabakteereita (esim Denitrol ja safestart).
Akvaarion vesiarvoja tarkkaillaan seuraavan viikon ajan mahdollisten ongelmien varalta ja niihin reagoidaan mahdollisimman nopeasti, jotta akvaario pääsee takaisin tasapainoon mahdollisimman nopeasti.
Merkkejä happipulasta akvaariossa
Lievä happipula / stressi:
Kalat eivät käyttäydy normaalisti ja niiden hengitys tihentyy selvästi, kalat saattavat alkaa uimaan hieman pystymmässä asennossa
Kohtalainen happipula:
Osa kaloista nousee pinnan tuntumaan ja niiden hengitys on selvästi tihentynyttä, mutta osa kaloista käyttäytyy vielä normaalisti
Akuutti happipula:
Kaikki kalat nousevat pinnan tuntumaan ja jäävät ikään kuin roikkumaan vedenpintaan. Kalojen hengitys on tihentynyttä. Samoin akvaariossa olevat kotilot alkavat nousta pohjasta ylös ja matkaavat kohti vedenpintaa
Huomioitavaa:
Nämä merkit eivät sovellu kaikkiin kaloihin, esimerkiksi Corydoras-suvun monniset käyvät pinnassa normaalia useammin hakemassa happea suolistoonsa, mutta ne eivät herkästi ala ”roikkumaan” veden pinnassa. Happipulan merkkejä tarkkaillaan nimenomaan tavallisista parvikaloista. Herkimpiä kaloja happipulalle ovat esimerkiksi Tiikeribarbi, mustatetra ja lehtikalat.
Jos asiasta herää kysymyksiä tai tarvitset apua ota yhteyttä Akvaariolinnan henkilökuntaan, autamme mielellämme!
